lauantai 27. helmikuuta 2016

Kyllä se kevät sieltä tulee.

Siis Wau mikä aurinkoinen ilma on tänään ollut. Suunnitelmien mukaisesti oli luvassa myös ratsastuspäivä. Miten tämmösellä ilmalla voisi istua sisällä?


Kauaa en ratsastellut, kun laiskuus iski. En oikein tiennyt mitä tekisin, joten päätin olla tekemättä mitään. Nyt V tuntui jo paljon paremmalta kuin viimeksi. Enää ruuna ei hangoitellut niin kovasti vastaan tuntumaa ja asetuksetkin menivät perille paremmin. Oli jännä tuntea kuinka tämä kirahvin kokoinen lämpönen nostaa selkäänsä vielä ylemmäs. Pohkeenväistöstä ei tuntunut tulevan mitään, joten sekin sai suosiolla jäädä.


Yritän kovasti palauttaa hevosen mieleen normaalin kenttätyöskentelyn, joten pysyn simppeleissä asioissa. Jos tätä menoa kehitys jatkuu, parin kuukauden päästä V muistaa jo kaiken. Yritän vieläki sulatella tätä hevosen kokoa. Ei ruuna mikään ihan jättiläinen ole, mutta iso kuin taivas Vikkeen verrattuna.


Jotenkin tuli semmoinen fiilis, että odotan kevättä jo tosi kovin. Tekisi jo niin kovin mieli päästä treenaamaan kunnolla ja miten kivaa olisikaan kaivaa puomit esille ja niiden kanssa treenata. Jotenkin taas on edelleen saamaton ja laiska olo. Pitää varmaankin tehdä ensi kertaa varten suunnitelma mitä teen, ettei ratsastus jää "tyhjäksi" ja tylsäksi.


Koska olin niin laiska, etten oikeasti viitsinnyt ratsastaa kauaa, Jonna juoksutti ruunaa vielä hetken. Mitä sitä oikein ensi kerraksi keksisi?



Suunnitteletko itse ratsastuksen valmiiksi?

Muistathan osallistua messurannekkeen arvontaan täällä
Ja jalustin remmiin arvontaan täällä

tiistai 23. helmikuuta 2016

Voita ranneke Hevoset-messuille! Ranneekkeet arvottu voittajille!




Nyt on aika suunnata katseet kohti kevääseen Suomen suurimpiin hevosalan messuihin. Itse en vielä koskaan ole messuilla käynyt ja odotukset ovat aika korkealla. Messujen antia olen seuraillut tässä tovin ja miettinyt mitä ehdottomasti haluan päästä katsomaan. Tämä vuonna messut järjestetään 2.-3.4.

Lauantain ohjelmassa on vaikka ja mitä. Kaikkea tekisi mieli mennä katsomaan, mutten millään voi revetä samanaikaisesti kolmeen eri paikkaan. Fiksuinta taitaa olla tehdä toimintasuunnitelma jo ajoissa ja aikatauluttaa päivä niin, että yrittää edes nähdä kaiken mitä haluaa. Oma suunnitelmani on ottaa lunkisti ilman ryntäystä paikasta toiseen ja valita ne kaikkista tärkeimmät itselle.

Aamun ajattelin aloittaa esteratsastuksella. Christopher Wegeliuksen vetämä esteklinikka ei varmastikkaan jätä ketään kylmäksi ja vaikkei esteratsastus ole enää niin lähellä sydäntäni, on tämä silti nähtävä. Esteklinikan jälkeen alkaa rotuesittelyt, jonka myös aion seurata silmä tarkkana. Esillä on monia rotuja, joita itse en ole koskaan edes nähnyt. Kuinka hienoa on nähdä esimerkiksi komea Andalusianhevonen.


Päivemmällä vikellysnäytöksen, kuninkuusravien ja ponikuninkuusravien esittelyiden jälkeen luvassa on esteratsastuskilpailut. Kun jännitys valtaa mielen ja pääsee kannustamaan omaa suosikkia, ei tunnetilaa voi edes sanoin kuvata.

Alkuillasta luvassa on Islanninhevoset ja askellajiratsastuksen mestarit areenalla. En itse ymmärrä issikoista mitään, mutta viime aikaisten menestyksen perusteella suomessa on ihan huippuratsukoita, jotka on nähtävä.

Myös AT-Pilates, hyvä istunta on nähtävä. Airan tunneilla käyneenä, näistä saa aina ideoita omaan tekemiseen ja inspiraation ratsastukseen, jos se jostain syystä on kadoksissa. En ikinä kyllästy perusasioiden kertaamiseen ja uuden oppimiseen. Demoratsukkonakin sattuu olemaan "tuttuja", sillä luen aktiivisesti Terhin blogia.

Seuraavana onkin vuorossa Suomenratsujen orikavalkadi. Miten näitä voisi vastustaa. Luvassa ihan varmasti komeita suomalaisia hevosia, joita ei voi kuin ihailla.

Päivän ajattelin päättää Ulla Tennbergin puhevuorolla ruokinnasta, eli Mitä hevoselle rehuksi? Mistä paras ruokintaohje? Vaikkei minulla tällä hetkellä olekkaan omaa hevosta tiedät, että tulevaisuudessa on. Ruokinta puheenaiheena on aina varsin mielenkiintoinen ja kysymyksiä herättävä.

Lauantai näyttää siis kohdallani tältä, mutta entäs sunnuntai?

Ohjelman mukaan sunnuntai alkaa Barrell Racella. Minulla on sellainen kutina, ettei tästä vauhtia puutu. Tekisi nyt jo mieli kiljahtaa länkkärileffojen tyyliin JIIIHAA!

Vauhdin jälkeen luvassa on Marko Björsin kouluratsastusklinikka. Minusta on kuoritumassa oikea truekoulutuuppari ja kaikki mikä liittyy kouluratsastukseen on nähtävä. Voin vain kuvitella mikä tuupparikärpänen tämän klinikan jälkeen puree. Tallille on päästävä!



Satulansovituksen perusteet on myös kiinnostuslistan kärkipäässä. Osaan jotenkuten katsoa satulan sopivuutta, mutta uudet vinkit ovat erittäin tervetulleita.

Tästä sitten on aika jatkaa estekilpailujen parissa. Molempia luokkia en ehdi katsomaan, kun on aika taas juosta toiseen paikkaan. Luvassa on monta eri istunta luentoa. Aluksi AT-ratsastuspilatesta, sitten Centered Riding ja lopuksi vielä pään pyörälle laittava Istuntaviidakko.

Sain itse mahdollisuuden lähteä messuille blogistina ja nyt sinullakin on mahdollisuus päästä messuille voittamallasi rannekkeella. Arvonta alkaa nyt ja palkintona on 3kpl rannekkeita, jotka arvotaan kaikki erikseen. 1 ranneke = 2 päivän messulippu yhdelle henkilölle. Yhden rannekkeen arvo on 20 €. Arvonta päättyy sunnuntaina 13.3. klo 18:00 ARVONTA PÄÄTTYNYT!

Osallistuminen ei ole vaikeaa. 
Kerro nimesi, sähköpostiosoitteesi ja kerro mitä juuri sinä odotat messuilta. Sinun ei tarvitse olla blogini rekisteröitynyt lukija.

Toimitan rannekkeet postilla uusille omistajille.

Onnea Arvontaan!



maanantai 22. helmikuuta 2016

Arvonta lähtee käyntiin nyt!

*muoks lukijarajoitus poistettu.

Pitkään aikaan en ole arponut mitään, joten eiköhän nyt olisi jo aika.
Tällä kertaa palkintona on Just Dressagelta ostamani ihanan pahmeät blingbling jalustinremmit koko Full, eli 155cm.
Tilasin nämä jo aikoja sitten, mutta myytyäni Vikken jäivät nämä kaappiin pölyttymään.
Mikäli et halua osallistua arvontaa, mutta haluat remmit itsellesi vieraile JD verkkokaupassa ja osta omaksesi hintaan 34,90e.


Asiaan eli säännöt:

Arvonta päättyy 29.2.2016 klo 18.00.

1 arvan saat olemalla rekisteröitynyt lukija
Lisäksi sinulla on mahdollisuus lisäarpaan esittämällä kysymyspostauksessa kysymyksiä.
Mikäli vielä haluat yhden lisäarvan mainosta arvontaa blogissasi.

Lisää kommenttina nimimerkkisi/nimesi, sähköpostiosoitteesi, arpojesi määrän sekä mahdollisen postauksesi osoitteen, jossa mainostat arvontaa.

Onnea arvontaan!

Askarruttaako mieltäsi jokin? Nyt on aika kysyä!

Jälleen on aika laittaa käyntiin arvonta ja sen yhteyteen kysymyspostaus. Kun seuraavan postauksen arvonta päättyy, päättyy myös kysymysten esittäminen. Kysy rohkeasti jotain, mikä on askarruttanut mieltäsi jo jonkin aikaa.


lauantai 20. helmikuuta 2016

Unelmointia. Millaista hevostelua minä haluaisin?

Nyt kun minulla on ollut aikaa miettiä asioita, olen päättänyt haluta hevosen. En nyt, vaan hieman myöhemmin. Saavuuttaakseni tavoitteeni tarvitsen ihan ensin työpaikan, jossa riittää työtunteja ja palkka on riittävä. Vilkuilen sivusilmällä työpaikkoja, mutta vanhempainvapaalla olen alustavasti toukokuun loppuun, josta jään suoraan hoitovapaalle. Tällöin tuloni tippuvat roimasti. Nyt jos koska on aika elää pihisti ja säästää rahaa hoitovapaalla oloon. Nyt kun minulla ei ole hevosta, ei ole hirveästi menojakaan. Kun joskus saan työpaikan tai palaan vanhaan työpaikkaani, alkaa säästäminen isommassa mittakaavassa kuin nyt. Kaikesta turhasta olen luopunut, jotta rahaa jäisi enemmän säästettäväksi.


Jos nyt hypätään tulevaisuuteen, kun minulla on riittävästi rahaa. Haluan ehdottomasti suomenhevosen, tai jonkun muun "raskaamman" kulkupelin. Ei jykevämpi pv:kään ole pois suljettu. Tallimatkan tulee olla melko lyhyt, jottei aikaa tallilla käymiseen kulu liikaa. Maneesitalli olisi aivan luksus, jos yhtään haluan treenata myös talvella. Treenaamaan on siis myös päästävä. Talli jossa kävisi valmiiksi valmentajia, helpottaisi huomattavasti. Jatkossa haluan tosissani petrata ja päästä ratsastuksen saloihin. Myös kilpaileminen viehättää kovasti, joskin matalalla tasolla. Kun saan 1-tason kouluradat rullaamaan, on aika siirtyä 2-tasolle. En kuvittele itseäni vaativissa luokissa, varsinkaan nyt kun HeB tuntuu todella kaukaiselta. Kotona ratsastus sujui, mutta ei kisapaikalla.


Maastoilua en myöskään aio unohtaa. Enkä missään tapauksessa muita liikutustapoja. Kuinka mukavaa on luoda suhde hevoseen työskentelemällä maasta käsin ja hoitamalla hevosta. Välillä minusta tuntuu, että jään mielummin höpöttämään hevoselle, kuin että nousisin selkään. Metsäänkin on kiva lähteä kävelylle taluttaen hevosta. Ei se kisaaminen pelkästään sykähdytä, vaan kokonaisuus. Hevoset ovatkin olleet minulle aina oikeita terapeutteja, sillä ne todellakin osaavat kuunnella. En tiedä mihin joutuisin jos en tallille pystyisi menemään ollenkaan.


Nyt palaamme nykyhetkeen. Olen varsinainen laiskiainen, jolle kaikki tekeminen tuntuu maratoonin juoksulta. Tällä viikolla olen kuitenkin saanut itseäni niskasta kiinni ja tehnyt oikeasti hommia. Joka päivä olen halkonut puita ja voin sanoa että lihakset ovat ihan loppu. Mutta se fiilis ulkona olemisesta ja siitä kun olen saanut jotain aikaiseksi. Tästä on pidettävä kiinni. Minulla on nyt hyvää aikaa käydä salilla ja vahvistaa lihaksiani jotka ovat vieläkin ihan rapakunnossa raskauden jäljiltä. Paino on noussut niin että oikein hävettää. Ei minun tarvitse tikkulaiha olla, mutta nuo ylläolevat kuvat olisi nyt tavoitteena. Pitää vaan jaksaa tehdä jotain, eikä jäädä surkuttelemaan sohvan nurkkaan sipsipussin kanssa. Viimeisen vuoden aikana on lähes koko Netflix tullut koluttua läpi, niin eiköhän olisi aika tehdä jotain. Olen vain niin saamaton kuin ihminen voi olla, enkä omista ollenkaan itsekuria.

torstai 18. helmikuuta 2016

Mielipidepostaus: Vuokrahevosen -ja omistajan kohtelu

Aihe on pyörinyt päässäni jo kauan. Minkälainen suhde vuokrahevoseen tai sen omistajaan voi muodostua? Entä miten sinun vuokraajana pitäisi käyttäytyä? 

Oletko koskaan ajatellut asettua itse hevosen omistajan saappaisiin, joka vuokraa omaa hevostaan tuiki tuntemattomalle? Toiset hakevat apua hevosen liikuttamiseen, toiset taas rahallista apua ylläpitokuluihin. Itsestäni on oman hevosen jälkeen tullut oikea pilkunviilaja hevosen varusteiden suhteen. Ei ole iso homma harjata tai pyyhkiä kurat pois suojista, tai kuivattaa sateessa kastuneet satula ja suitset. Joskus hevosen omistajan voi ilahduttaa vaikka siivoamalla harjapakin tai puunaamalla varusteet.

Huomasin hevosen omistajana myös yhden ärsyttävän seikan, kuinka joku jättää kurakeleillä etujalkojen välin harjaamatta. Kurapaakut pääsevät hankaamaan jopa ihon rikki. Mutta entäs muu hevosen hoito? Eikö olisikin hyvä luoda oikea tunneside vuokrahevoseen ja tehdä sen kanssa muutakin kuin ratsastaa. Ensimmäisenä tulee mieleen ajatus "Hei mähän maksan ratsastuksesta", joka on ihan totta, mutta voithan aina jutella omistajan kanssa ja sopia molemmille sopivan diilin.  Hyvänä esimerkkinä olisi vaikka kerran viikossa ratsastusta ja kerran viikossa vaikka pelkkää hoitamista. 

Tallilla käyminen on ollut minulle aina henkireikä, apea mieli ja paska päivä katoaa kummasti touhuillessa karvakorvien kanssa. Jos poistun tallilta äreänä, vika on jossain muussa kuin hevosista. Kun rahat ei riitä ratsastukseen, on tyydyttävä sihen mitä on tarjolla. Tai jos vaihtoehtoiset maksat vaikka 5€/kerta, et voi vaatia gp-tason ratsua maneesitallilta. 

Rahasta puhutaan hevosblogeissa aivan liian vähän. Jos sinulla ei koskaan ole ollut omaa hevosta, et voi tietää kuinka paljon rahaa saa uppoamaan varusteisiin, hoitomaksuihin, kengityksiin, valmentautumiseen ja kilpailuihin. Kun joudut itse maksamaan joka pennin, arvostat varmasti esimerkiksi satulaasi enemmän. Suuttuisitko jos siihen uuteen satulaan on ilmestynyt huolimattomuudesta johtuen skriipu? Vahinkoja sattuu kaikille ja varusteita voi aina hajota. Mikään ei kestä ikuisesti. Muista siis kertoa jos huomaat jonkin puutteen tai kun joku hajosi käytössäsi.

Hevosen omistajan kontolle yleensä jäävät yksin kaikki kulut. Vuokraajalta ei hirveästi saa tuloja suhteessa siihen mitä menoja kuukaudessa on. Oman hevosen vuokraamisessa toisen käyttöön on aina olemassa riskinsä, varsinkin jos omistaja ei ole seuraamassa liikutusta. Mitä jos kohdalle osuukin täysi mielipuoli vuokraaja, joka voi tahallisella käytöksellään jopa rikkoa hevosen. Omalle kohdalle tällaista ei onneksi ole koskaan sattunut ja pidän kyllä huolen, ettei satukkaan. 

Hevosen omistajana arvostaisin ehdotonta rehellisyyttä kaikissa asioissa. Joskus itseltä voi jäädä huomaamatta hevosen huono ratsastettavuus tietyissä asioissa, jumit tai ajan saatossa rispaantunut varuste. Terve maalaisjärki on hevosihmiselle itsestään selvyys. Uskallus kysyä on myös tärkeä ominaisuus. Ei hevosen omistaja voi millään tietää, että haluaisin mukaan kisoihin, jos et uskalla kysyä. 

Hevosen omistajaa tulisi mielestäni kohdella myös kunnioittavasti, sillä hän viime kädessä päättää hevosen asioista. Lipevä tai muuten p:n nuolija ei pidä tai saakaan olla. Molempien tulisi kohdella toisiaan reilusti ja asioista pitää pystyä puhumaan. Omistaja tai vuokraaja ei kumpikaan saa vaatia liikoja, eikä selän takana saa puhua pahaa missään tilanteessa. Yhteiset pelisäännöt on hyvä laatia ja molempien osapuolten on pidettävä niistä kiinni.

Miten sinä kohtelet vuokrahevostasi tai sen omistajaa?

tiistai 16. helmikuuta 2016

Bumblebee 3.6.1992-16.2.2016

Hevosista parhaat pääsee paikkaan salaiseen
Paikkaan, jota kirkkaimmat tähdet valaisee
Paikkaan, jossa puhtaimmat vedet virtailee
Siellä vanhat, sairaatkin kuin varsat kirmailee
Siellä ei voi koskaan tulla synkkä yö
Ja aikaa ainoastaan kissankellot mittaa, lyö
Maistuvinta ruohoa kasvaa kedot, haat
Pehmeimmät astella on suuret mannut, maat
Sinäkin voit päästä käymään paikkaan salaiseen
Kun muistojesi arkun kannen hiljaa aukaiset
Voit mielessäsi tuntea, se laukkaa luokses taas
Painaa päänsä lähelles ja sulle hirnahtaa.
(Johanna Niskanen 2000)








Niin paljon hyviä muistoja.
Kiitos vuosista jotka olit kanssamme.

Vanha hevoseni, jolla kilpailin aktiivisesti seuratasolla esteitä.
Tullessani raskaaksi annoin tamman kummityttöjeni huomaan,
He pitivät Mammasta hyvää huolta 
<3

tiistai 9. helmikuuta 2016

Hei hei mitä kuluu..

.. sä kysyt ja kaikki on ok.

Päivät kuluu hurjaa tahtia. Omassa elämässä on sellainen myllerrys että voi Morjesta.  Mulla on ihan uusia tavoitteita, jotka olen päättänyt toteuttaa. Näistä ei sen enempää, mutta elämä jatkuu samaan malliin ja kaikki sujuu kivasti. Ehkä mulla vielä joskus on mahdollisuus harrastaa tavoitteellisesti, sihen asti jatkan näin.

Perjantaina tuli vähän lunta.

Ratsastamaankin olen kyllä päässyt. Kaverin heppa muutti lähistölle ja siellä saisi käydä niin paljon kuin kerkiää. Jotenkin musta vaan on tullut laiska ja saamaton. Kun saisi itsensä kerättyä nyt, mutta kaikki aikanaan. Kevät kun etenee niin varmasti helpottaa.

mun uus poikaystävä
Ratsastaminen  teki kyllä oikeesti mielelle hyvää, koitan jaksaa raahautua tallille useammin. Kun vaa jaksaisi poistua kotoa. Laiska mikä laiska. 

Apassionatassakin tuli pyörähdettyä. Ekaa kertaa olin ja tykkäsin kyllä. Seurakin oli mitä parhain. Itku tuli jo ekan viiden minuutin aikana. Hölmö minä. Tässä vähän kännykuvia.




Ollaan kuulolla.