sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Koulutunnin kuulumisia

Tänään jätettiin kouluradan harjoittelu pois ja keskityttiin ihan vain perusratsastukseen, mikä varsinkin mulle tekee tosi hyvää. Ratsastimme ensin työskennellen ympyrällä, minä omalla ja tytöt poneilla toisessa päässä. Alkuun tuli tunne, ettei tästä tule taas mitään. Tunne kuitenkin katosi ratsastuksen myötä ja fiilis oli tosi hyvä. Monta uutta mietintää jäi muhimaan ja odottamaan naksahdusta päässä.


Ympyröiden jälkeen hevosten oli tarkoitus olla kuulolla ja jatkoimme suorittamaan kahdeksikkoa. Yksin kun olen yrittänyt tätä mennä, ei siitä ole tuntunut tulevan mitään. Nyt kuitenkin homma suijui paremmin. Ongelmana taitaa olla ratsastaja tamman selässä. Vaikka Vivalle oikea kierros on todella hankala, teen siitä itse liian suuren numeron. Pitää vaan jaksaa treenata itse myös tätä.



Jotenkin tuntuu hassulta, kun istun paljon paremmin laukassa kuin ravissa. Vivan laukka on mielestäni kyllä todella laadukas, niin töitä on vähemmän kuin ravissa. Välillä tulee olo, että olen haukannut liian ison palan, mutta minkäs enää sille voin. Nyt pitää vain ryhdistäytyä ja mennä mahdollisimman paljon ilman jalustimia ja mahdollisuuksien mukaan liinassa. Ei ratsastus helppoa ole, vaikka jotkut väittävät sen olevan ei-liikuntaa. Ankarat treenit päälle nyt ennen laidunta. Laidunloman aikana on hyvä sitten molempia miettiä mahdollisesti opittuja juttuja rauhassa ja sulatella niitä.

Laukassa pystyn jo ihan ok istumaan suorassa.

Loppuravien typerä könötys.
Tämän ikäisenä harmittaa kyllä vietävästi, että meillä oli kotona omia hevosia. Emme tietenkään lapsena päässeet enää tunneille, kun omat hepat majaili kotipihassa. Ei ole enää niin helppoa lähteä korjaamaan omaa istuntaa, kun on sen jo kerran oppinut päin honkia.

2 kommenttia

  1. Istunnan korjaaminen on vain ikuinen prosessi,ei pääse mihinkään :D
    Kivan näköstä menoa sulla ja Vivalla, ootte kehittyny ihan hurjasti!

    VastaaPoista